Ilveksen katselu


Ilves

Ilves (Lynx lynx) on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Kanta on runsastunut rauhoituksen turvin (kanta-arvio reilut 1000 yksilöä) ja ilvestä tavataan nykyään koko maassa. Ilveksen elinpiirin koko vaihtelee noin 100 -1000 neliökilometrin välillä. Uroksilla on isommat elinpiirit ja niiden elinalueilla saattaa elää useampia naaraita.

Ilveksen paino on tavallisesti 8-25 kg, ruumiin pituus 70-140 cm ja hännän 15-25 cm. Uros on naarasta kookkaampi. Ilveksen turkki on kesällä punaharmaa, talvella harmaanvalkea. Turkissa on ruskeita tai mustia täpliä ja juovia ja korvat ovat tupsupäiset. Ilveksen häntä on mustakärkinen.

Ilveksen kiima-aika on helmi-maaliskuussa. Kantoaika on 63-72 vuorokautta ja pentuja syntyy tavallisesti 2-3. Pennut ovat riippuvaisia emostaan seuraavaan kevääseen asti.

Ilves on lihansyöjä. Saalisvalikoima on hyvin laaja pikkujyrsijöistä peuran ja poron kokoluokkaan. Suosittua ravintoa ovat jänikset ja valkohäntäpeurat sekä Lapissa porot. Ilves yllättää saaliseläimen hiipimällä ja hyppäämällä muutamalla loikalla saaliin kimppuun. Etelässä ilves pystyy käyttämään saaliinsa ja haaskan paremmin, pohjoisessa kova pakkanen estää usein ilvestä syömästä koko ruhoa.

Ilves on notkea ja äänetön liikkuja. Kissaeläinten tavoin ilvekset näkevät pimeässä ja ne kykenevät vetämään kynnet sisään. Kynnet ovat näkyvissä ilveksen jäljissä vain poikkeustapauksissa, kuten kovalla hangella. Ilveksen kuulo on hyvin kehittynyt toisin kuin hajuaisti. Ilves paikantaa saaliinsa pääosin kuulollaan ja tarkalla näöllään. 

Ilveksen tarkkojen aistien takia ihmiset pääsevät näkemään ilvestä harvoin. Ilveksellä ei ole luontaisia vihollisia, mutta se karttaa sutta.


Lähde: www.suurpedot.fi

 

 

 

 



 

 

 

 

 

© Idän Taiga ry - Kaikki oikeudet pidätetään - Sivukartta
In english Suomeksi